Uusperheen parisuhde hyötyy viestintätaidoista

Uusperhe on dynaaminen yksikkö, joka kehittyy ja muotoutuu koko ajan. Uusperheen osapuolet luovat uusia suhteita perusteeltaan ainutlaatuisessa ja ajoittain haastavassa perherakenteessa. Samaan aikaan, kun uusperhe yrittää kohdata ja selviytyä arjen käytännön haasteista, rakentaa uusperhe uutta omanlaista perhekulttuuria.

Therese Pihlström toteutti Suomen Uusperheiden Liiton Stepping-hankkeessa pro gradu -tutkielman uusperheiden parisuhteesta. Hän pyysi uusperheiden vanhempia mukaan tutkimukseen Stepping-hankkeen verkkosivuilla jaetun verkkokyselyn kautta. Kyselyssä kartoitettiin uusperheiden aikuisten parisuhdetyytyväisyyttä sekä perheen toimivuutta. Perheen toimivuutta tarkasteltiin yhteenkuuluvuuden, viestinnän, roolivastaavuuden, yksilöitymisen, joustavuuden sekä pysyvyyden näkökulmista. Kaikkiaan 195 uusperheen aikuista vastasi kyselyyn.

Kyselyn vastausten perusteella voitiin osoittaa, että kaikki perheen toimivuuden osa-alueet ja parisuhdetyytyväisyys olivat yhteydessä toisiinsa. Erityisesti yhteenkuuluvuus ja viestintä olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Nämä osa-alueet muodostivat myös parisuhdetyytyväisyyden kanssa vahvimmat yhteydet. Näin ollen voidaan todeta, että muuttamalla yhtä perheen toimintatapaa vaikutetaan myös muihin perheen toimivuuden ulottuvuuksiin. Esimerkiksi jos pari vahvisti viestintätaitojaan ja yhteenkuuluvuuden tunnettaan, tyytyväisyys parisuhteeseen kasvoi.

Huomioitavaa on, että osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa myös välillisesti: selkeä roolivastaavuus ja yksilöityminen ovat yhteydessä yhteenkuuluvuuden kanssa, mikä taas oli vahvasti yhteydessä parisuhdetyytyväisyyden kanssa.

Parisuhdetyytyväisyys korkealla

Kyselyyn vastanneet olivat yleisesti hyvin tyytyväisiä parisuhteeseensa ja parisuhde koettiin hyväksi. Vaikka vastanneiden kesken oli havaittavissa keskimääräisesti ongelmia parisuhteessa, oli rakkaus kumppaniin siitä huolimatta vahva.

Miehet olivat keskimääräisesti hieman tyytyväisempiä parisuhteeseensa, kun naiset. Vastaajat kokivat myös perheensä toimivuuden yleisesti hyväksi. Haasteeksi uusperheille osoittautuivat sopeutuminen jatkuviin muutoksiin sekä työnjako perheissä.  

”Tutkimukseni tulokset vahvistavat ajatusta, että tarvitaan palveluita, joissa osataan huomioida uusperheiden hyvin uniikit haasteet ja tukea heitä kaikissa uusperheen kehitysvaiheissa.”

– Therese Pilström

Uusperheiden kriittisin ajanjakso niin perheen toimivuuden kun parisuhdetyytyväisyyden saralla ajoittui ajanjaksoon, jolloin nykyinen parisuhde oli kestänyt vähintään kolme vuotta ja enintään kuusi vuotta. Korkeimmat keskiarvot sijoittuivat parisuhteen ensimmäisten kolmen vuoden aikaan. Kuuden vuoden yhdessäolon jälkeen keskiarvot taas hieman nousivat keskivaiheen keskiarvoista.

Uusperheille kehitettyjen StepApp-valmennusten palautteiden perusteella uskomme, että iso osa uusperheistä hyötyy pienestä pysähtymisestä oman perheen rakennuspalikoiden ja sääntöjen äärelle. Suomen Uusperheiden Liiton palvelujen piiriin hakeudutaankin useimmiten siinä vaiheessa, kun on eletty uusperhe-elämää noin kolme vuotta.

-Elisa Jyllikoski, Uusperheneuvoja, Suomen Uusperheiden Liitto ry

Theresen pro gradu -tutkielma ”Uusperheen parisuhdetyytyväisyys ja perhedynamiikka: Kyselytutkimus uusperheen vanhemmille” (2020) on julkaistu Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla.