Asiantuntijat: Rakastuminen uuteen puolisoon ei yksin riitä rakentamaan toimivaa uusperhettä
Kun lapsen elämässä on haasteita, perhettä auttavat työntekijät haluavat tavata kaikki hänen aikuiset perheenjäsenensä riippumatta siitä, ovatko nämä biologista sukua. Uusperheiden kuviot ovat tuttuja sekä perhevalmentajalle että perheterapeutille.
Perheterapeutti Pasi Harimaa Keusote-alueelta työskentelee usein uusperheiden kanssa. – Ei ole tutkittu, mikä osuus asiakkaistamme on uusperheitä, mutta paljon heitä on. Työhön otetaan tarpeen mukaan kaikki perheenjäsenet, toimitaan eri kokoonpanoissa ja korostetaan lapsen etua, Pasi Harimaa sanoo. – Joskus toinen koti ei halua lainkaan osallistua työskentelyyn, eikä pakottaakaan voi. Avosylin otamme kuitenkin mukaan kaikki lapsen läheiset, jotka haluavat tulla. Jos lapsella on kaksi kotia, joiden välit eivät ole keskustelukunnossa, työntekijä tapaa kumpaakin perhettä erikseen.
Perhetyöhön otetaan mukaan mahdollisuuksien mukaan kaikki perheenjäsenet, niin biologiset kuin sosiaalisetkin. Etenkin, jos bonusvanhempi asuu siinä kodissa, jossa lapsikin enimmäkseen asuu, hänen läsnäolonsa lasten asioiden käsittelyssä on tärkeää. -Pasi Harimaa, perheterapeutti
Raision kaupungin perhetyön yksikössä perhevalmentajana työskentelevä Petra Nummi tekee sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa työtä. Hänellä on paljon uusperheasiakkaita, ja uusperheiden kipupisteet ovat tulleet tutuiksi. Jos perheillä on vähänkin ristiriitaa, kuten erokatkeruutta tai riitaa rahasta, työntekijä joutuu helposti sovittelijaksi, Petra Nummi sanoo.
– Kesken jäänyt eron käsittely on usein se keskeinen haaste, vaikka uusperhe olisikin jo muodostettu. Melko paljon tulee vastaan myös lapsen tapaamisiin liittyviä ongelmia. -Petra Nummi, perhevalmentaja
– Jos lapsen toinen koti on pitkän matkan päässä, toisen kodin kanssa työskentely ei valitettavasti ajankäytön vuoksi useinkaan onnistu. Vuoroasumisjärjestely on yleistymässä ja se tuo tasapuolisuudessa haastetta perhetyölle, Petra Nummi sanoo.
Työtä tehdään lapsen vuoksi
Joskus hankaluuksia voi tulla siitä, että sama työntekijä tapaa lapsen kumpaakin perhettä. Vaitiolovelvollisuus sitoo työntekijöitä, mutta joskus on luottamuksen lisäämiseksi helpompaa, että lapsen isän ja äidin perheiden kanssa työskentelee eri työntekijä.
Sekä Nummi että Harimaa muistuttavat, että työn keskipisteessä on aina lapsi ja hänen hyvinvointinsa. Työntekijä koettaa saada aikuisia ymmärtämään lapsen näkökulman ja tunteet. Usein se onnistuu, mutta joskus se on vaikeaa – perhemuodosta riippumatta.
– Koetamme saada vanhemman näkemään, miten lapseen vaikuttaa vaikkapa jatkuva riitely. Aina vanhempien oma motivaatio muuttaa käytöstään ei valitettavasti löydy, Pasi Harimaa kertoo.
– Mutta jos ja kun vanhempi saa muutetuksi haitallista käytösmalliaan, se usein helpottaa myös häntä itseään.
Nummi käyttää työkalunaan esimerkiksi terapeuttista sukupuuta. Se selventää paitsi työntekijälle, usein vanhemmillekin, keitä lapsen mielestä hänen perheeseensä todella kuuluu.
– Vanhempi ei aina tule ajatelleeksi, että lapsen käsitys hänen perheestään voi olla aivan erilainen kuin vanhemman.
Uusperheosaamista koulutuksesta
Uusperheosaamista syventääkseen Petra Nummi ja Pasi Harimaa ovat osallistuneet 7 opintopisteen StepApp-valmentajakoulutukseen, joka pätevöittää ohjaamaan valmennuksia uusperheille. Harimaa on myös tuore uusperheneuvoja.– Vuoden kestävä ammatillinen lisäkoulutus oli todellinen täsmäisku uusperhetietoon. Koulutus on tuonut valtavasti tietosisältöä, jonka pureskelemisessa on mennyt kauan, Pasi Harimaa sanoo.
– Uusperhemekanismit vaikuttavat varsin samoin kaikissa uusperheissä, vaikka uusperheellisyys ei olisikaan ongelmien syy.
Petra Nummi kokee, että StepApp-valmentaja-koulutuksen psykodraamapohjaiset harjoitukset ovat olleet hyvin hyödyllisiä. Esimerkiksi vanhemmuuden takki –harjoitus, jossa pohditaan vanhemmuuteen liittyviä odotuksia ja oletuksia, on jäänyt mieleen.
– Uskon, että uusperheelliset asiakkaat myös hyötyvät StepApp-valmennuksesta ja ryhmän vertaistuesta. Onhan aika selvää, että rakastuminen uuteen puolisoon ei yksin riitä rakentamaan toimivaa uusperhettä, vaan toimivaan perheeseen tarvitaan paljon muutakin.
Suomen Uusperheiden Liiton Stepping-hankkeen keskeisinä ydinkumppaneina Järvenpään ja Raision perhepalveluiden lisäksi ovat Opintokeskus Sivis ja Turun Yliopiston tutkimusohjelma Digital Nursing Turku (Gamification of Health) sekä hankkeen rahoittaja STEA.
Artikkelin kuvituskuva: Shutterstock (Image(s) used under license from Shutterstock.com/ Kuvia käytetään Shutterstock.com -palvelun luvalla)