Uusperhe toimimaan

Biologisen vanhemman ja lapsen side on usein vahva ja biovanhempi voi kokea voimakasta suojelunhalua omaan lastaan kohtaan uudessa kokoonpanossa. Bonusvanhemmaksi tullaan ilman yhdessä elettyä historiaa kumppanin lasten kanssa. Bonusvanhemman kehitystehtävänä on löytää oma roolinsa ja paikkansa uudessa perheessä. Yhteisen historian puuttuminen, lapsen ikä, sukupuoli tai temperamentti tai esimerkiksi ex-puolison puuttuminen uusperheen arkeen lasten kautta voivat olla tekijöitä, jotka voivat hankaloittaa bonusvanhemman sopeutumista uuteen rooliin.

Ajan, tiedostamisen ja yhteisen työskentelyn myötä vanhemmuuden roolit usein selkeytyvät.

Jokainen lapsi sitoutuu ja sopeutuu uusperheeseen omalla tavallaan.  Tutkimukset osoittavat, että lasten sopeutumiseen uuteen perheeseen vaikuttavat lapsen ikä, sukupuoli ja lapsen temperamentti. – Osa lapsista voi tarvita enenmmän tukea uusiin tilanteisiin kuin toiset. Lapset sitoutuvat uusperheeseen oman kehitystehtäviensä saattelemana. Hyvin pieni lapsi solahtaa uusperheeseen usein helposti, kun taas teini-ikäinen ei välttämättä sitoudu uuteen perheeseen lainkaan tai vain hyvin löyhästi – onhan hän kehitystehtävänsä mukaisesti irtautumassa lapsuuden perheestään.

Uusliitossa elävät saattavat joutua kohtaamaan ja ratkaisemaan monenlaisia tunteita herättäviä ihmissuhdekuvioita. Tietoisuus antaa työvälineitä, kun on ratkaistava kaikissa suhteissa ajoittain esiin nousevia ristiriitatilanteita. Siksi parisuhde uusperheessä voi parhaimmillaan toimia hyvän suhteen mallina mille tahansa parisuhteelle. Sanotaan, että parisuhteiden ristiriidoista 2/3 on sellaisia, joita ei koskaan saada suhteessa ratkaistuksi, eikä välttämättä ole tarkoituskaan. Ratkaisemattomien ristiriitojen tunnistaminen ja tiedostaminen voi auttaa suhtautumaan tuleviin ristiriitoihin armollisemmin ja siten vapauttaa niiden ratkaisemisen pakosta.
Parisuhteen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää rajata ulkopuolelle sinne kuulumattomat asiat ja henkilöt. Uusperheen parisuhteen ongelmat kärjistyvät usein siinä vaiheessa, kun ollaan uusperheen kehitysvaiheissa niin kutsutussa ”kuohuntavaiheessa”. Vaikka rakkautta ja romantiikkaa riittää, uusperheen monet liikkuvat osat ja ulkopuoliset tekijät voivat tulla kiilana parisuhteen väliin. Asiat ratkaistaan uusparisuhteessakin avoimuudella ja oivaltamisella.
Kuten missä tahansa perheessä, myös uusperheessä aikuisten toimiva parisuhde on usein vahvistava tekijä myös lasten hyvinvoinnille. Jos lapset vakuuttuvat siitä, että omalla äidillä tai isällä on kaikki hyvin ja uusperheessä on turvallista olla, myös he voivat olla rauhassa ja luottavaisin mielin. Tästäkin syystä uusparin on tärkeää pitää suhteestaan hyvää huolta.