Uusperhe toimimaan

Rajat ja roolit hukassa, mieli angstaa ja exä hämmentää – ja tämän kaiken pitäisi olla uuden ihanan elämän alku.
StepApp-valmennus® on tukenasi ja auttaa uusperhe-elämän haasteiden voittamisessa.

OIVALLA ASKELEET.

seuraava osio

Vanhemmuus uusperheessä

Vanhemmuus on uusperheessä monimuotoista, jatkuvassa muutostilassa ja vanhemmuuden roolejakin on tarjolla useita. Haasteet uusperheen vanhemmuudessa vaikuttavat usein suoraan uusparisuhteen onnellisuuteen.

Lue lisää

Biologisen vanhemman ja lapsen side on usein vahva ja biovanhempi voi kokea voimakasta suojelunhalua omaan lastaan kohtaan uudessa kokoonpanossa. Biologisen vanhemmuuden lisäksi uusperheessä on bonusvanhempia, ja he voivat olla isossakin roolissa kumppanin lapsen elämässä arjesta huolehtivana toisena aikuisena. Uusperheessä bonusvanhemmaksi tullaan ilman yhdessä elettyä historiaa kumppanin lasten kanssa. Bonusvanhemman kehitystehtävänä on löytää oma roolinsa ja paikkansa uudessa perheessä. Uusperheessä bonusvanhemmuuteen liittyvien tunteiden käsittely vaatii usein avointa keskustelua niin pariskunnan kuin perheen lasten kanssa. Sosiaalisen vanhemmuuden kehittyminen uusperheessä edellyttää isyystutkija Jouko Huttusen mukaan kolmen T:n toteutumista. Ensin pitää olla Tahto alkaa vanhemmaksi, eli ottaa koko paketti ja alkaa välittäväksi ja vastuulliseksi aikuiseksi kumppanin lapselle. Lisäksi vanhemmuudelle tulee löytyä Tilaa, eli lapsen biologisen vanhemman tulisi olla valmis luovuttamaan vanhemmuutta uudelle kumppanille ja mahdollistaa suhteen syntyminen. Vasta tämän jälkeen voi syntyä Tunne, joka uusperheessä ottaa aina aikaa. On hyvä muistaa, että kaikkien kohdalla tämä ei tapahdu koskaan, tai kumppanin lasta kohtaan ei tunne kuten omaa, biologista lasta kohtaan. Yhteisen historian puuttuminen, lapsen ikä tai esimerkiksi ex-puolison puuttuminen uusperheen arkeen lasten kautta voivat olla tekijöitä, jotka voivat estää kolmen T:n toteutumista.

Uusperheen muodostumisvaiheessa perheenjäsenet ovat tyypillisesti jakautuneet kahteen eri leiriin. On ”minä ja mun lapset” ja ”sinä ja sun lapset. Ajan, tiedostamisen ja yhteisen työskentelyn myötä vanhemmuuden roolit usein selkeytyvät.

Uusperheen lapset ja nuoret

Useimmilla lapsilla ilmenee uusperheen alkuvaiheessa jonkinlaisia sopeutumisvaikeuksia, vaikka lopulta sopeutuminen sujuisikin hyvin. Lapsen sopeutuminen uusperheeseen on yhteydessä siihen, miten hän on selviytynyt ja selviytyy vanhempiensa erosta.

Lue lisää

On tavallista, että biologisten vanhempien eron jälkeen lapsi tai nuori alkaa huolehtimaan biologisten vanhempiensa hyvinvoinnista ottaen nk. ”huoltajalapsen” tai ”näkymättömän lapsen” roolin perheessä. Kummassakin roolissa lapsen ikätasoinen kehitystehtävä kärsii ja tavallisesti tämä heijastuu myös siihen, miten lapsi sitoutuu ja sopeutuu uusperheesee.  Lapsen ympärillä olevien aikuisten on hyvä tiedostaa tämä, jotta he voivat tukea lasta olemaan perheessä ”lapsen paikalla”.
Lapset sitoutuvat uusperheeseen oman kehitystehtäviensä saattelemana. Hyvin pieni lapsi solahtaa uusperheeseen usein helposti, kun taas teini-ikäinen ei välttämättä sitoudu uuteen perheeseen lainkaan tai vain hyvin löyhästi – onhan hän kehitystehtävänsä mukaisesti irtautumassa.

Parisuhde

Uusparit kuvaavat usein parisuhdettaan elämänsä ensimmäiseksi ”oikeaksi parisuhteeksi”. Toisen kanssa on hyvä olla ja usko siihen, että rakkaus riittää, on vahva. Parisuhteen solmimisen ensimetreiltä on aina mukana jommankumman tai molempien lapsi/lapsia edellisistä liitoista. Rakastuneet aikuiset kaipaavat luonnollisesti kovasti kahdenkeskistä aikaa, mutta uusperheessä aikaa ja tilaisuuksia kuhertelulle ei välttämättä ole helppoa löytää.

Lue lisää

Uusliitossa elävät saattavat joutua kohtaamaan ja ratkaisemaan monenlaisia tunteita herättäviä ihmissuhdekuvioita. Tietoisuus antaa työvälineitä, kun on ratkaistava kaikissa suhteissa ajoittain esiin nousevia ristiriitatilanteita. Siksi parisuhde uusperheessä voi parhaimmillaan toimia hyvän suhteen mallina mille tahansa parisuhteelle. Sanotaan, että parisuhteiden ristiriidoista 2/3 on sellaisia, joita ei koskaan saada suhteessa ratkaistuksi, eikä välttämättä ole tarkoituskaan. Ratkaisemattomien ristiriitojen tunnistaminen ja tiedostaminen voi auttaa suhtautumaan tuleviin ristiriitoihin armollisemmin ja siten vapauttaa niiden ratkaisemisen pakosta.
Parisuhteen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää rajata ulkopuolelle sinne kuulumattomat asiat ja henkilöt. Uusperheen parisuhteen ongelmat kärjistyvät usein siinä vaiheessa, kun ollaan uusperheen kehitysvaiheissa niin kutsutussa ”kuohuntavaiheessa”. Vaikka rakkautta ja romantiikkaa riittää, uusperheen monet liikkuvat osat ja ulkopuoliset tekijät voivat tulla kiilana parisuhteen väliin. Asiat ratkaistaan uusparisuhteessakin avoimuudella ja oivaltamisella.
Kuten missä tahansa perheessä, myös uusperheessä aikuisten toimiva parisuhde on usein vahvistava tekijä myös lasten hyvinvoinnille. Jos lapset vakuuttuvat siitä, että omalla äidillä tai isällä on kaikki hyvin ja uusperheessä on turvallista olla, myös he voivat olla rauhassa ja luottavaisin mielin. Tästäkin syystä uusparin on tärkeää pitää suhteestaan hyvää huolta.

StepApp-valmennus®

StepApp-valmennus® on tarkoitettu haastavissa tilanteissa eläville uusperheille antamaan ennaltaehkäiseviä toimintamalleja ja oivalluksia arkeen.

StepApp on laadittu vahvalla asiantuntijuudella tutkimuksiin pohjaten, ja on maailman ensimmäinen mobiiliavusteinen uusperheille suunnattu valmennus.

Ryhmämuotoinen StepApp-valmennus® antaa tietoa uusperheen eri vaiheista ja lisää ymmärrystä uusperhedynamiikasta. Valmennus tähtää uusperheen hyvinvoinnin edistämiseen ja perheen toimivuuteen. Haasteita tunnistetaan ja ratkaisuja löydetään yhdessä tekemisen ja yhteisen ymmärryksen saavuttamisen kautta.

StepApp-valmennukset

Supli Yhteistyökumppanimme

Turun yliopiston logoOpintokeskus Siviksen logoRaision kaupungin logo